Pelit ja konsolit » Xbox
Microsoftin pelikonsoli Xbox on herättänyt pelaajissa ehkä eniten ristiriitaisia ajatuksia. Toiset vihasivat sitä Bill Gatesin ja ohjelmistojätti Microsoftin takia, kun taas toiset ylistivät sitä tekniikkansa takia ja pitivät sitä varmana konsolisodan voittajana. Nyt kun muutama vuosi on jo takana, ja uudet konsolit ovat saapuneet markkinoille, voidaan katsoa miten Xboxille kävikään. Voidaan huokaista helpotuksesta, sillä pahimmat uhkakuvat eivät toteutuneet. Xbox ei kaatuillut kuin vanhat Windows-koneet, eikä peleihin tai järjestelmään myöskään tarvinnut hakea vähän väliä päivityksiä.
Konsolisodan selvää voittajaa ei oikeastaan löytynyt, vaan PlayStation 2 ja Xbox taistelivat markkinoilla melko tasaväkisesti Nintendo GameCuben pitäessä kolmatta sijaa hallussaan. Vaikka PS2 myikin Xboxia enemmän, pohjusti Microsoft hyvin tietään seuraavalle pelikonsolilleen. Katteettomia lupauksia ei annettu ja teknistä kehitystä tapahtui. Yhtiölle kuuluisi jopa palkinto Xbox Liven kehittämisestä ja pelinautinnon lisäämisestä. Xboxin seuraajan (Xbox360) on siis helppo tulla markkinoille, kun perustyö on jo kunnilla tehty ja tietty kannattajakunta saavutettu.
Konsolin julkaisu
Xbox -pelikonsoli ja Controller S -peliohjain.
Ensimmäiset huhut Microsoftin siirtymisestä konsolibisnekseen syntyivät vuoden 1999 lopulla, ja seuraavan vuoden maaliskuussa yhtiö virallisesti ilmoittikin projektistaan. Alun perin laitetta piti kutsua nimellä DirectXbox, joka viittaa PC-maailmasta tutun DirectX:n käyttöön konsolin pelien suunnittelussa. Markkinointi kuitenkin päätti käyttää nimeä Xbox - laitteesta löytyvä X-muotoinen logo kuitenkin viittaa vielä tähän vanhaan kutsumanimeen. Xboxin julkaisu tapahtui Amerikassa 15. marraskuuta 2001 ja Suomessa 14. maaliskuussa 2002. Julkaisu oli konsolin korkean hinnan (Euroopassa 519 euroa) takia pienoinen pettymys lähes kaikkialla, edes konsolin tarkkoja myyntilukuja ei kehdattu kertoa.
Myynti tosin nousi, kun Microsoft pudotti laitteen hintaa roimasti alaspäin vuoden 2002 huhtikuun lopussa heikon menekin vuoksi. Alennettu hinta asettui Suomessa noin 325 euron tietämille ja näin konsolin kilpailukyky ja haluttavuus markkinoilla kasvoivat. Microsoft osasi myös käyttää hyväkseen laajaa markkinointikokemustaan ja soveltaa sitä nokkelasti hinnanalennuksen tuomaan julkisuuteen. Hyvityksenä Microsoft tarjosikin Xboxin julkaisuhintaan kalliilla ostaneille ilmaiseksi kaksi valitsemaansa peliä ja yhden lisäohjaimen.
Xboxin ohjain
Xboxin alkuperäinen peliohjain
Alkuperäinen laitteen mukana tullut peliohjain on ensinäkemältä ällistyttävän iso ja se muistuttaakin hieman kooltaan ja muodoiltaan Sega Dreamcastin ohjainta. Peliohjaimen tuntuma on kuitenkin hyvä ja se istuu hyvin isokouraisten käteen, pienikätisille ohjain on ehkä hieman liian iso. Ohjaus on tarkkaa ja päädyssä olevat liipaisimet ovat analogisia, myös tärinätehosteita hyödynnetään. Johtokin on kolmen metrin mittainen ja erikoisuutena siinä on liitoskohta, josta se irtoaa, jos joku sattuisi siihen kompastumaan. Näin kallis pelikonsoli ei vahingossa lennä lattialle.
Harmittavasti Xboxille ei kuitenkaan löydy yhtä laadukasta langatonta ohjainta kuin GameCuben erinomainen Wavebird-ohjain. Johtosotkun poistamiseksi pitää tyytyä Logitechin Cordless Controller-ohjaimeen. Jos alkuperäinen ohjain ei jostain syystä miellytä, tilalle voi ostaa Controller S -ohjaimen (hinta n. 40 euroa), joka on pienempi ja hieman ergonomisempi kuin alkuperäinen ohjain. Uusimmissa Xboxeissa Controller S -ohjain tuleekin jo vakiovarustuksena koneen mukana. Kokonaisuutena Controller S -ohjain edustaa lajinsa parhaimmistoa ja on mielestäni jopa Sonyn DualShockia parempi. Tämä ei olekaan ihme, onhan Microsoftilla hyvä kokemus ja maine peliohjaimien valmistajana.
Tekniikka on kohdallaan
Kooltaan Xbox on mielestäni erittäin iso (320 × 260 × 95 mm) ja painava (3,86 kg), GameCubeen verrattuna koko on melkein neljä kertaa isompi. Perinteinen versio Xboxista on väriltään musta, mutta vaalean läpinäkyviäkin konsoleita (nimeltään Crystal) on liikkeellä. Xbox on rakennettu muokatun Windows 2000-käyttöjärjestelmäytimen, DirectX 8 -ohjelmointirajapinnan ja PC-komponenttien varaan. Prosessorina toimii 733 MHz Intel Pentium III ja näytönohjaimena toimii Microsoftin ja NVIDIA:n yhdessä kehittämä, koodinimellä NV2A tunnettu, GeForce 3 -piirin paranneltu versio, joka toimii 233 MHz kellotaajuudella. Muistia konsolista löytyy yhteensä 64 megatavua.
Pelintekijöiden kannalta Xbox on helppo laite ohjelmoida, koska se on rakennettu tutun PC-raudan ja DirectX 8:n ympärille. Yhteensopivuusongelmia eri komponenttien välillä ei ole, toisin kuin joskus PC-puolella. Koska tekniikka on pelintekijöille tuttua, osaavat he myös hyödyntää konsolin tehoa. Pelit syntyvät nopeasti ja ne näyttävät ja kuulostavat hyviltä jo heti alussa (toisin kuin PS2, joka ainakin alussa kärsi konsolin oudosta teknologiasta). Tämän todistaa jo Xboxin hyvät julkaisupelit: Halo, Project Gotham Racing ja Dead or Alive 3. Vaikka konsoli on samankaltainen PC:n kanssa, ei tietokonepelikäännösten tulvaa ole kuitenkaan luvassa, vain parhaimmat ja uusimmat julkaistaan myös Xbox-pelikonsolille. Tällaisia ovat mm. uusimpina Doom 3 ja Half-Life 2.
Konsoli on myös halpa, jos ajattelee, että sama tekniikka PC-markkinoilla maksaisi reippaasti enemmän. Microsoft myykin konsoliaan tappiolla ja saa tulonsa myytyjen pelien lisenssimaksuista. Xbox ei siis ole tehnyt vuoteen 2005 mennessä voittoa Microsoftille, vaan konsolin kehitysmenojen suhde tuottoon on noin miljardi dollaria miinuksella. Vain Nintendo on poikkeus säännössä - jokainen kautta aikain myyty Nintendon pelikonsoli on tuottanut yhtiölle heti voittoa.
Nykymittapuulla hieman vaatimattomasta suorittimesta huolimatta Xbox vastaa tehokasta PC-tietokonetta ja konsolin vääntö perustuukin pääosin tehokkaaseen näytönohjaimeen, joka hoitaa suurimman osan grafiikan laskennasta. Näin keskussuorittimelle jää enemmän aikaa mm. tekoälyn ja fysiikan mallintamiseen. Laitteessa ei myöskään pyöri taustalla mitään muita ohjelmia, jotka hidastaisivat sitä PC:n tapaan. Grafiikka onkin nätimpää kuin muilla saman sukupolven konsoleilla, mutta kovin suuresta erosta ei voi aina puhua. Pelien sahalaidoista ja vilkkuvista tekstuureista ei kuitenkaan tarvitse kärsiä kuten PS2:lla sen alkuaikoina. Myös Xboxin äänimaailma on kohdallaan ja se tukee peleissä digitaalista 5.1-ääntä.
Muut ominaisuudet
DVD-kitin kaukosäädin ja vastaanotin
Toisin kuin muissa konsoleissa, Xboxissa on valmiina 8 gigatavun kiintolevy, joten pientä ja kallista muistikorttia (n. 40 euroa) ei tarvitse ostaa. Muistikorttia tarvitsee vain, jos haluaa siirtää pelitallennuksia kahden Xboxin välillä. Kiintolevyä käytetään pelitallennusten ohella myös puskurimuistina, jolloin pelien lataustauot ovat käytännössä historiaa, kun pelidataa voidaan ladata suoraan DVD:ltä kiintolevylle. Kiintolevylle on myös mahdollista ladata oma musiikkikokoelma, jolloin omat mielimusiikit saa soimaan tätä ominaisuutta tukevissa peleissä. Itse en tosin tätä ominaisuutta ole koskaan kaivannut saati käyttänytkään.
Xboxista saa myös kelvollisen DVD-soittimen ostamalla siihen erillisen DVD-kitin, joka aktivoi ominaisuuden ja toimii samalla laitteen kaukosäätimenä. Kuvanlaatu on hyvä ja teknisiltä ominaisuuksiltaan konsoli on yhtä hyvä kuin erikseen myytävä halpa DVD-soitin. PS2:een verrattuna Xboxin DVD-toisto on parempi, eikä kuva näy vihreänä RGB-kaapelia käytettäessä, kuten kilpailijassa. Kalliimpiin soittimiin verrattuna DVD-toiminnot ovat kuitenkin tavallista suppeammat ja tuulettimen hurina saattaa häiriä elokuvien hiljaisissa kohdissa. Xboxissa on valmiina myös sadan megabitin verkkokortti, joka mahdollistaa konsolin linkittämisen toiseen konsoliin moninpelejä varten. Verkkokortti mahdollistaa myös nettiin liittymisen ja pelien pelaamisen verkossa Xbox Live-palvelun avulla.
Hyvänä ratkaisuna Xboxissa on vakiona neljä peliohjainporttia, jolloin nelinpeliin liitettäville uusille ohjaimille ei tarvitse ostaa erikseen adapteria. Itse en tosin ole koskaan harrastanut nelinpeliä, joten kaksi peliohjainporttia olisi riittänyt vallan mainiosti. Lisävarusteena löytyy myös linkkikaapeli, jolla kaksi Xboxia voi liittää yhteen moninpelejä varten. Tämä tosin vaatii kahden konsolin ohella myös kaksi televisiota ja kaksi peliä, joita tuskin kovin moni omistaa.
Xbox Live - konsolin todellinen valttikortti
Pelikonsolina Xbox on ominaisuuksien perusteella erittäin hyvä, koska se sisältää kiintolevyn sekä verkkokortin ja voi toimia jopa DVD-soittimena. Harrastajien suosiman modaamisen ohi todelliseksi valttikortiksi nousee kuitenkin Xbox Live, joka mahdollistaa helpon ja laadukkaan nettipelaamisen vihdoinkin omalla konsolilla. Xbox Live on Microsoftin Xboxille kehittämä maksullinen verkkopelaamisen mahdollistava palvelu. Ominaisuuksiin kuuluu nettipelaamisen ohella mm. ilmaiseksi tai pientä maksua vastaan ladattava sisältö ja puhekommunikointi. Live julkaistiin marraskuussa 2002 ja vuoden 2005 heinäkuussa Microsoft ilmoitti Livellä olevan maailmanlaajuisesti yli 2 miljoonaa käyttäjää.
Toisin kuin PS2:n ja GameCuben vastaavat nettiviritykset, Xbox live on oikeasti erinomainen, helppo ja halpa palvelu (noin 60 euroa vuodessa). Pelikehittäjille on ollut alusta asti selvää millainen verkkopalvelusta tulee ja miten sen pitää toimia. Nykyisin lähes jokaista Xbox peliä voikin pelata Livessä ja kaiken kaikkiaan Liveä tukevia pelejä löytyy yli sata. Tärkeimmät Xbox Live -pakkauksesta (Xbox Live Starter Kit) löytyvät varusteet ovat asennusohjelman sisältävä levy, aktivointikoodin sisältävä lipuke, mikrofoni-kuuloke -yhdistelmä ja sen ohjaimeen kiinnitettävä vastinpalikka. Tähän mustaan muovimötikkään kiinnitetään kuulokkeet ja sen kautta säädellään äänenvoimakkuutta. Ujompi tai huonosti englantia osaava pelaaja voi napsauttaa mikin pois päältä ja tyytyä kuuntelemaan toisten pelaajien joskus jopa ratkiriemukkaita juttuja. Kuulokkeiden muotoilu tuntuu aluksi hieman erikoiselta, mutta on loppujen lopuksi suhteellisen toimiva. Liian kauan pelatessa sanka tosin alkaa hieman hiertämään korvan taustaa.
Xbox Live Starter Kit
Xbox Liven asennus on tehty helpoksi, mitään komponenttien liittämistä tai mutkikkaita säätöjä ei tarvitse tehdä, koska kaikki tarvittavat laitteet ovat jo Xboxin sisällä. Valitettavasti aloituspakkauksen mukaan ei ole kuitenkaan liitetty RJ45-verkkokaapelia, joka tarvitaan konsolin verkkoon liittämiseksi. Kyseistä kaapelia saa tosin halvalla melkein mistä tahansa kodinelektroniikkakaupasta. Kynnyskysymykseksi Liven hankkimiselle voi monelle kuitenkin muodostua luottokortin pakollisuus. Vaikka aloituspaketin hinta sisältääkin vuoden peliaikaa, on käyttäjän kuitenkin omistettava luottokortti. Pelaajatunnuksen eli Gamertagin aktivointi kun vaatii syöttämään luottokortin numeron Microsoftille. Gamertagia luodessa kannattaa muistaa, ettei sitä saa enää koskaan vaihdettua. Ei siis kannata ruveta heti häiriköimään ja näin pilata omaa pelaajatunnustaan muiden silmissä.
Amerikassa kaikki voi olla toisin, mutta meillä Suomessa läheskään kaikki eivät omista sopivaa luottokorttia. Käytännössä tämä siis karsii palvelusta suuren osan nuoremmista pelaajista, mikä ei ehkä ole ollut tarkoituksena palvelun suunnittelussa. Huhuja aktivoinnin hoitamisesta ilman luottokorttia maksulipukkeiden avulla on myös liikkunut, mutta luultavasti näin ei tule koskaan käymään. Kätevää ja helppoa se tosin ainakin olisi. Helpoin tapa on ehkäpä hankkia Livessä ja yleensäkin nettikaupoissa toimiva Sammon Visa Electron, jonka voi saada vanhempien suostumuksella jo 9 vuotta täyttänyt henkilö ja alle 26-vuotiaille kortti on vieläpä täysin maksuton. Liven luottokorttipakossa on kuitenkin myös hyviäkin puolia. Tällöin kaikenlaiset nuoret "räkänokat" eivät periaatteessa pääse pilaamaan muiden pelejä, ja pitkää pinnaa tai syvällistä paneutumista vaativat simulaatiot ynnä muut pelit jäävät suosiolla niistä kiinnostuneille vanhemmille harrastajille. Pitkään Liveä käyttäneet tosin tietävät, kuinka helposti vanhemmat lainaavat liian nuorille lapsillensa luottokorttia. Tämän jälkeen saa sitten pelissä pahimmassa tapauksessa kuunnella (etenkin amerikkalaisilta) kaikenlaista haistattelua ja kiroilua, aikuismainen käyttäytyminen on tästä kaukana.
Jokaisesta pelistä löytyvät suunnilleen samat toiminnot ja verkkoon yhdistäminen on erittäin helppoa. Alussa suomalaisia saa palvelusta etsiä, mutta kun muutaman on löytänyt, aukeavat ovet yleensä myös suomalaisiin klaaneihin ja kaverilistat täyttyvät yhä uusilla suomalaisilla pelaajatunnuksilla. Suomalaisia pelaajia voi etsiskellä mm. Livegamers -sivustolta. Lopulta ulkomaalaisten kanssa pelaamisen voi jättää kokonaan takaa-alalle, jos haluaa ja keskittyä vain suomalaisten kanssa pelailuun. Ainoa huono puoli Livessä luottokorttipakon lisäksi on se, että suurin osa pelaajista pelaa vain sota- ja räiskintäpelejä. Kaikenlaiset muut pelit tuppaavat jäämään vähemmistöön, mikä on harmi. Mitä vanhempi ja taitoa vaativampi peli on, sitä vähemmän sitä yleensä pelataan Livessä. Meitä suomalaisia sorretaan myös siinä, että pelien palvelimet/isäntäkone on yleensä jossakin kaukana Amerikassa, jolloin yhteys pelikavereihin kärsii ja paikoin saattaa esiintyä pelaamista haittaavaa tökkimistä, eli lagia. Jos näiden asioiden kanssa pystyy elämään, Live on yksi parhaista Microsoftin meriiteistä kautta aikain, joita tuskin Sony tai Nintendokaan tulevat päihittämään. Omasta mielestäni parhaita Live-pelejä ovat mm. Battlefield 2: Modern Combat, Halo 2 ja Forza.
Modaus
Juotokseton Xenium ICE Solderless -modpiiri. Saatavilla mm. Cheapesmodsista
Xbox on erittäin suosittu konsoli modaajien keskuudessa, koska Xbox on melko helppo modata sen perustuessa pääosin PC-arkkitehtuuriin. Modaus tarkoittaa yleensä erillisen modpiirin asentamista tai juottamista Xboxin emolevylle, joka mahdollistaa uusien ominaisuuksien käytön, joita laitteen valmistaja ei ole suunnitellut. Modauksen jälkeen Xboxilla voi vaikka katsella harrastelijavoimin tehdyn Xbox Media Center -ohjelman avulla DivX-elokuvia tai katsella DVD-leffoja ilman DVD-kittiä. Myös vanhojen klassikkokonsolien (NES, SNES, jne.) pelien pelaaminen emulaattoreilla tai Xboxin omien pelien pelaaminen suoraan kiintolevyltä onnistuu. Tämä tosin saattaa myös houkutella joitain ihmisiä piraattikopioiden pelaamisen, mikä on laitonta.
Xboxista saa ulos myös hieman parempilaatuista progressiivista kuvaa (720x480p) sekä HDTV-tasoista kuvaa (1280x720p ja 1920x1080i). Vakiona tämä ominaisuus on tosin vain rapakon takana myytävissä NTSC-versioissa. Täältä Suomesta ostetun PAL-koneen saa tosin modaamalla asetettua myös NTSC-tilaan. Näin Xboxista saa parempilaatuista kuvaa ulos esim. videotykkiin tai LCD-televisioon. Kun Xbox on asetettu NTSC-tilaan, saa HDTV-tuen asetettua päälle Microsoftin Dashboardista. Tämän lisäksi Xboxissa pitää olla oikeanlainen kaapeli, jonka kautta parempilaatuista kuvaa voi katsoa. Kaapelin voi osaava väsätä jopa itse, mutta yleisin kaapeli tähän tarkoitukseen on Xbox High Definition AV Pack, jonka saatavuus Suomesta on tosin melko heikkoa, mutta ulkomaisista nettikaupoista sellainen pitäisi löytyä.
Kun oikeanlainen kaapeli on hankittu ja parempi resoluutio valittu päälle Xboxin valikoista, elokuvia voi katsella esim. 480p-tilassa Xbox Media Centerillä. Lähes kaikki Xboxin NTSC-pelit tukevat 480p-tarkkuuksia, mutta vain osa NTSC-peleistä tukee korkeampia 720p- ja 1080i-tarkkuuksia. Lisäksi Xboxin prosessorin teho ei aina riitä pyörittämään aivan korkeimpia HDTV-resoluutioita (720p ja 1080i), joten niitä käytettäessä videokuva saattaa nykiä pahoin. Luettelo siitä, mitkä Xboxin NTSC-pelit tukevat mitäkin resoluutioita, löytyy esimerkiksi HDTV Arcade- ja HDgames.net -sivustoilta. Myös monet PAL-pelit toimivat 480p-tilassa, mutta PAL-pelien kohdalla HDTV-resoluutioiden toimivuus on epävarmempaa.
Viihdekeskuksena modattu Xbox on siis erinomainen ja halpa vaihtoehto, jopa parempi kuin kaupassa erikseen myytävät epäkäytännölliset ja kalliit laitteet. Ohjaimella on aluksi hieman vaikea ohjata kaikkea, mutta siihen kyllä tottuu. Mikäpä onkaan niin hienoa, kuin elokuvien tai musiikin soittaminen laitteeseen vaihdetulta isommalta kiintolevyltä tai langattomasti suoraan tietokoneen kiintolevyltä. Monet ostavatkin Xboxin vain siksi, että voivat modata sen ja näin saada siitä halvan multimedia-keskuksen. Pelejä ei silloin välttämättä pelata tällä kokoonpanolla laisinkaan. Kannattaa kuitenkin huomioida, että Xboxin modaaminen on joissain maissa kiellettyä ja konsolin avaaminen lopettaa takuun. Xboxin modaamisesta kaikki tarvittava tieto löytyy suomeksi mainiolta Tec Dubelin Xbox -sivustolta.
Tulevaisuus ja pelit
Xboxin hittipeli Halo 2
Vaikka Xboxin tekniikka onkin harppauksen muita saman sukupolven konsoleita edellä, on se silti melko halpa konsoli. Modauskulttuuri ja etenkin Liven erinomainen toimivuus on jotakin, mikä kilpailijoilta puuttuu lähestulkoon kokonaan. Eri asia sitten on, osaako Microsoft riittävästi mainostaa Liven erinomaisuutta. Luottokorttipakon poistaminen ainakin lisäisi palvelun käyttäjämäärää ja kasvattaisi potentiaalista käyttäjäkuntaa Xboxin seuraajaa ajatellen. Omasta mielestäni Liven markkinointi on sen erinomaisuudestaan huolimatta hivenen epäonnistunut, mahdollisuuksia olisi vielä paljon suurempaan.
Historia on usein osoittanut, ettei tekniikalla ja ominaisuuksilla välttämättä ole aina mainittavaa merkitystä konsolin suosioon ja menestykseen, vaan pelit ratkaisevat. Vaikka Xboxin pelitarjonta on laaja, valinnanvaraa ei kuitenkaan ole yhtä paljon kuin PS2:lla. Huippupelejä toki löytyy paljon ja Xboxin parhaimpiin kuuluu mm. Halo 1 ja 2, Splinter Cell-pelisarja, Ninja Gaiden, Fable, Transword Snowboarding, Star Wars: Knights of the Old Republic-pelisarja, Battlefield 2: Modern Combat, Moto GP 2, Forza Motorsport, Rallisport Challenge 2, The Chronicles of Riddick, Project Zero 2 ja Oddworld-pelisarja, jotka kaikki ovat uskomattoman hyvin tehtyjä. Totta kai Xboxille löytyy myös paljon muitakin hyviä pelejä, joita on julkaistu kaikille muillekin konsoleille. Tällaisia ovat mm. Silent Hill-, Burnout- ja Beyond Good & Evil-pelit. Myös monet aikaisemmin vain PS2:lla nähdyt pelit ovat päätyneet Xboxille, mikä entisestään laajentaa pelikirjoa. Tällaisia pelejä ovat mm. Metal Gear Solid 2 ja Grand Theft Auto -pelisarja.
Myös Xboxilla on oma Classics-halpispelisarja, jonka pelit maksavat noin puolet uuden pelin hinnasta. Valikoima kasvaa koko ajan ja suurin osa hyvistä peleistä onkin jo varustettu tällä halvemmalla hinnalla. Nyt kun uusi Xbox360 on vihdoin saapunut markkinoille, vanhoja Xbox pelejä löytää entistäkin halvemmalla kauppojen alelaareista ja huutokaupoista käytettyjä pelejä voi bongata jopa naurettavan halvalla. Tällä hetkellä Microsoftin Xbox on myynyt noin 24 miljoonaa konsolia vuoden 2006 toiseen neljännekseen mennessä. Tämä on hivenen enemmän kuin GameCuben 21 miljoonaa, mutta huomattavasti vähemmän kuin PlayStation 2:n 106 miljoonaa konsolia.
Jos et vielä omista Xboxia, nyt on viimeistään oikea hetki ostaa laite sekä pelit erittäin halvalla ja liittyä Live-pelaajien laajaan joukkoon. Vaikka Xbox360:n pitäisikin pystyä pyörittämään myös suurinta osaa vanhemman konsolin peleistä, varmin vaihtoehto on kuitenkin ostaa vanha ja luotettava Xbox. Kannattaa olla nopea, sillä Microsoft on lopettanut konsolin tappiollisen valmistuksen vuoden 2006 alkupuolella, uusia pelejäkin tulee Xboxille enää harvakseltaan. Toki pelikoneita on vielä paljon kauppojen varastoissa ja muualla, mutta yhtiö satsaa nyt kaiken voimansa uuteen laitteeseensa, joka edeltäjänsä maineen perusteella ei ainakaan voi olla kovin huono.
Forza Motorsport
Ninja Gaiden
Oddworld: Stranger's Wrath
RalliSport Challenge 2
Tom Clancy's Splinter Cell
Battlefield 2: Modern Combat