Käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen esseet

Tällä sivulla olevat viisi esseetä olivat osa Teknillisen korkeakoulun tietotekniikan koulutusohjelman kurssin T-121.100 Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen hajautettua tenttiä keväällä 2005. Esseet arvosteltiin asteikolla 0p - 10p. Pisteitä jaettiin seuraavin perustein:

• 5 p - vastauksesta löytyy vaadittu asiasisältö
• 3 p - vastauksesta heijastuu ymmärrys kysyttyyn asiaan ja asiaa osataan soveltaa esimerkkien kautta
• 2 p - vastaus on johdonmukainen ja selkeä

Tenttikysymys 1: Mitä tarkoitetaan käytettävyydellä?

Käytettävyydellä tarkoitetaan sitä, miten hyvin käyttäjä pystyy tuotteella tekemään sen asian, mihin tuote on suunniteltu käytettävän. Käytettävyyteen sisältyvät Nielsenin mallin mukaiset viisi käytettävyyden aluetta, joiden avulla tuotteen käytettävyyttä voidaan arvioida. Nämä alueet ovat opittavuus, muistettavuus, tehokkuus, virheiden hallinta ja subjektiivinen tyydyttävyys.

Hyvä tuote on kehitetty käyttäjää, ei suunnittelijaa varten ja sen käytön tulee siis olla helppo ja nopea oppia. Tuotteen käyttö tulee olla myös helposti muistettavissa, jotta pienten käyttötaukojen jälkeen käyttäjän ei tarvitse opetella tuotteen käyttöä uudelleen. Mitä helpompi tuotteen käyttö on oppia, sitä vähemmän menee rahaa koulutukseen. Tuotteen käyttö tulee kuitenkin olla tehokasta, jotta tuotteella saavutetaan korkea tuottavuus. Hyvässä tuotteessa käyttäjän käytön aikana tekemät virheet ovat vähissä. Mahdolliset virheet pitää pystyä korjaamaan helposti ja nopeasti. Hyvä tuote on myös käyttäjän näkökulmasta miellyttävä käyttää.

Käytettävyyttä pitäisi tutkia koko tuoteprojektin ajan, jotta tuotteesta saataisiin mahdollisimman hyvä. Käytettävyystutkimuksia ja - arviointeja pitäisi tehdä niin ennen toteutusta, toteutuksen aikana kuin toteutuksen jälkeenkin. Käytettävyyden tutkimus ei lopu tuotteen valmistumiseen, vaan sen jälkeen saadaan arvokasta palautetta käyttäjiltä. Näin voidaan mahdollisesti parantaa seuraavan samankaltaisen tuotteen käytettävyyttä tai parantaa vanhaa.

Arvosana: 7/10 p

Tenttikysymys 2: Olet saanut tehtäväksesi sähköisen opinto-oppaan käyttäjävaatimusten määrittelyn. Miten suunnittelet ja toteutat kyseisen tehtävän? Perustele.

Käyttäjävaatimusten määrittely on tärkeä osa käyttäjäkeskeistä tuotekehitystä ja se pitää tehdä aivan tuotteen kehityksen alkuvaiheessa, jotta tuotteesta tulisi käyttäjille mieleinen. Sähköisen opinto-oppaan käyttäjävaatimusten määrittely aloitetaan ensin ottamalla selvää, millainen tarve on sähköisellä opinto-oppaalla sekä määrittelemällä tuotteen käyttäjäryhmät, eli ketkä tuotetta käyttävät. Tässä tapauksessa käyttäjiä ovat mm. opiskelijat sekä opinto-ohjaajat.

Tämän jälkeen otetaan selvää, miten käyttäjät käyttävät nykyään opinto-opasta ja kirjataan havainnot ylös. Analysoidaan opinto-oppaan käytettävyydessä ilmenevät ongelmat ja kuunnellaan käyttäjien toiveita, jotta saadaan esille heidän tarpeensa. Näiden pohjalta suunnitellaan uudelleen, miten opinto-opasta käytetään sähköisessä muodossa. Käytön pitäisi perustua vanhaan tuttuun tapaan käyttää opinto-opasta, mutta korjataan silti käytössä ilmenneet ongelmat.

Seuraavaksi havainnoista tehdään käyttäjävaatimusdokumentti, jolloin tutkimustulokset ovat selkeästi yhdessä paketissa. Siinä kerrotaan tehtävän tavoitteet, kuinka iso tarve sähköisellä opinto-oppaalla on ja sähköisen opinto-oppaan perus-toiminnot. Käyttäjävaatimusdokumenttiin laitetaan myös kuvaksia opinto-oppaan käytöstä nykyään ja käytöstä tulevaisuudessa sähköisessä muodossa.

Lisäksi käyttäjävaatimusdokumenttiin kirjataan käyttäjien tarpeet käyttäjävaatimuksina, jotka määrittelevät, mitä sähköisellä opinto-oppaalla pitää pystyä tekemään käyttäjän näkökulmasta, jotta se tyydyttää käyttäjiä. Käyttäjävaatimukset ovat lyhyitä ja yksiselitteisiä lauseita. Käyttäjävaatimus voisi olla esimerkiksi seuraava: "Käyttäjän täytyy voida löytää haluamansa kurssi nopeasti kurssin nimen sekä kurssikoodin perusteella".

Tässä vaiheessa ei vielä puututa teknisiin yksityiskohtiin, koska käyttäjät eivät ole kiinnostuneita niistä. Käyttäjävaatimusdokumentin avulla saadaan koottua systeemin vaatimukset, eli kuinka sähköinen opinto-opas toteutetaan teknisestä näkökulmasta.

Arvosana: 9/10 p

Tenttikysymys 3: Miten skenaarioita voidaan käyttää käyttöliittymään sisältyvien käsitteiden oliopohjaisessa mallintamisessa?

Skenaarioiden käytöstä on paljon apua käyttöliittymään sisältyvien käsitteiden oliopohjaisessa mallintamisessa. Skenaarioissa kuvataan yleisellä tasolla, mitä tuotteen käyttötilanteessa tapahtuu - miten käyttöliittymä on vuorovaikutuksessa käyttäjän kanssa. Skenaarioilla voidaan kuvata nykyhetkeä tai tulevaa. Yleensä skenaarioita kuitenkin käytettään kuvaamaan tulevaa tapahtumaa.

Skenaario esitetään yleensä vapaamuotoisena tekstinä. Skenaarioiden pohjalta taasen voidaan tuottaa oliopohjaista mallintamista varten erilaisia kuvauksia, kuten use case -diagrammeja ja navigaatiomalleja, jotka antavat selvemmän kuvan tuotteen käytöstä ja tuotteen käyttöliittymän vuorovaikutuksista sekä auttavat hahmottamaan onko tuotteen käytössä jotain pahoja virheitä tai ristiriitoja.

Oliopohjaisessa mallintamisessa skenaarioita käytetään myös yleisesti esimerkiksi kirjoittamalla ensin vapaamuotoinen kuvaus ratkaistavasta asiasta. Tämän jälkeen tekstistä alleviivataan kaikki tuotteen käyttöön liittyvät substantiivit, adjektiivit ja verbit, jotka vastaavat tuotteen objekteja, ominaisuuksia ja operaatioita. Näin hahmotetaan hyvin, mitä kaikkia objekteja tuotteen käytössä vaaditaan, miten käyttäjä kommunikoi tuotteen kanssa käyttöliittymän kautta ja mitä tuote kokonaisuudessaan tekee.

Arvosana: 6/10 p

Tenttikysymys 4: Mitä heuristiikoilla tarkoitetaan ja miten ne liittyvät käytettävyyden arviointiin?

Käytettävyyden arvioinnissa heuristiikat ovat eräänlaisia ohjeita ja suunnittelusääntöjä, joiden avulla voidaan pintapuoleisesti arvioida tuotteen käytettävyyttä ja korjata pahimmat ongelmat, joita tuotteessa on.

Heuristiikkoja käytetään tuotteen käytettävyyden arviointiin ilman käyttäjiä. Heuristinen arviointi voidaan toteuttaa jo aikaisessa vaiheessa ja se on nopeaa sekä edullista. Heuristisella arviolla löydetään usein tuotteen vakavimmat ongelmat. Käyttäjien kanssa tehtävässä käytettävyystestissä taasen löydetään suhteessa enemmän vakavia ongelmia, mutta se on hyvin kallista ja aikaa vievää ja testiin tarvitaan vähintään toimiva prototyyppi.

Heuristiikoista puhuttaessa esiin nousee melkein aina Nielsenin heuristiset säännöt, joista tärkeimmät ovat Nielsenin 10 heuristiikkaa. Seuraamalla Nielsenin heuristiikkoja, saadaan tuotteesta karsittua pois monta käytettävyyttä huonontavaa tekijää.

Oleellisimpia Nielsenin heuristiikkoja ovat mm. että täytyy käyttää ymmärrettävää ja luonnollista dialogia, minimoida käyttäjälle kohdistuva muistikuorma ja olla yhdenmukainen. Käyttäjälle toiminnoista annettava välitön palaute sekä riittävän avun tarjoaminen kuuluvat myös tärkeimpiin Nielsenin heuristiikkoihin.

Heuristisessa arvioinnissa tuotteen käytettävyyttä siis arvioidaan heuristiikkojen perusteella. Arvioinnin jälkeen ongelmakohdista laaditaan yhteinen lista, jossa ongelmat ovat ryhmitelty vakavuuden perusteella - esimerkiksi, onko ongelma kriittinen vai pelkästään kosmeettinen.

Yleensä heuristisen arvioinnin suorittavat asiaan perehtyneet asiantuntijat. Parasta olisi, jos arvioijia olisi kolmesta viiteen - useampi silmäpari kun on aina tarkempi virheiden etsinnässä. Heuristiikkoja voidaan käyttää myös jo suunnitteluidean tarkastamisessa, jolloin arvioijia voi olla vähemmänkin. Heuristisen arvioinnin tuloksiin vaikuttavat kuitenkin suuresti arvioijien kokemukset sekä tiedot ja taidot.

Arvosana: 10/10 p

Tenttikysymys 5: Internetin käytön kehittyminen näkövammaisten kannalta.

Internet on kehittynyt viimeisten vuosien aikana huimasti, etenkin graafiselta ilmeeltään. Kaikille tästä kehityksestä ei kuitenkaan ole ollut hyötyä. Näkövammaisille, joita Suomessakin on noin 80 000, Internetin viimeaikaisesta kehittymisestä on ollut enemmänkin haittaa kuin hyötyä.

Näkövammaiset käyttävät tiedon saamiseksi Internetistä erilaisia apulaitteita, joista yleisin on ruudunlukuohjelma, joka lukee käyttäjälle, mitä ruudulla näkyy. Ruudunlukuohjelmat lukevat nettisivulta kuitenkin vain tekstit, joten kuvista ei saada irti juurikaan mitään, ellei niissä ole kuvatekstejä. Yleensä kuvien sisältö jääkin monille näkövammaiselle mysteeriksi. Internetin kasvanut graafisuus ei siis ole hyödyttänyt näkövammaisia juuri lainkaan.

Internetin alkuaikoina nettisivut olivat pääasiassa tekstipohjaisia, joten ne olivat kuin tehtyjä ruudunlukuohjelmille. Sivustot sisälsivät silloin ainoastaan oleellisen tiedon. Nykyään sivut ovat värikkäästi kuvitettuja ja kärsivät liiasta ahtaudesta sekä pursuavat turhaakin informaatiota. Sivut tulvivat erilaisia animaatioita ja selainlaajennuksia sekä appletteja, jotka aiheuttavat ongelmia ruudunlukuohjelmille. Liian täyteen ahdetut sivut aiheuttavat lukuongelmia jo heikkonäköisillekin, kun sivun sisällöstä on vaikea saada selvää.

Nykyaikana yleistyneet ns. wysiwyg-editorit aiheuttavat myös ongelmia näkövammaisille. Näiden editorien avulla tehdyn nettisivun html-koodi ei ole aina standardien mukaista, jolloin ne eivät toimi hyvin ruudunlukuohjelmien kanssa.

Näyttää siis siltä, että Internet on kehittymässä siihen suuntaan, että näkövammaisten on yhä vaikeampi saada tietoa irti Internetistä. Eikä asiaa helpota se, että nykyään on vaikea etsiä oikeaa tietoa Internetistä, koska kuka tahansa voi julkaista siellä mitä tahansa. Internet-sivujen teossa pitäisikin käyttää esteetöntä suunnittelua, jolloin myös näkövammaiset pystyvät niitä helposti käyttämään.

Arvosana: 9/10 p