Miten Neuvostoliitto on vaikuttanut Suomen sisäpolitiikkaan?

Neuvostoliitolla oli suuri vaikutus Suomen sisäpolitiikkaan toisen maailmansodan jälkeen. Suomen hävittyä jatkosodan vuonna 1944 Suomi sitoutui alueluovutuksiin ja sotakorvauksiin Neuvostoliitolle sekä siihen, että Neuvostoliiton valvontakomissio asettuisi Helsinkiin.

Siinä pelossa, että valvontakomissio huomaisi Suomessa jotain rauhanehtojen vastaista, Suomen täytyi alkaa harjoittaa neuvosto-myönteistä sisäpolitiikkaa. Sisäpolitiikka olikin vahvasti sidoksissa ulkopolitiikkaan, joka myös oli neuvosto-myönteistä.

Ennen jatkosodan häviötä Suomessa oli vallalla porvari-enemmistöinen hallitus. Valta kuitenkin vaihtui Suomessa jatkosodan sotasyyllisten tuomioiden jälkeen. Vasemmisto sai yhä enemmän valtaa ja oikeisto hiipui. Presidentiksikin valittiin Neuvostoliitossa pidetty J. K. Paasikivi. Myös ennen vuosia 1939-1944 kielletyt kommunistipuolueet laillistettiin.

Jatkosodan jälkeinen vuosikymmen olikin ns. Paasikivi-linjan aikaa. Hallitukset muodostettiin siten, että ne olivat Neuvostoliiton mieleen. Neuvostoliitto olikin tyytyväinen Suomeen ja valvontakomissio lähti Suomesta ennen 1950-lukua.

Porkkalan palautus 1950-luvun puolivälissä ja Paasikiven kauden aikana solmittu YYA-sopimus helpottivat hieman Suomen ja Neuvostoliiton välejä, mutta siltikään Neuvostoliitto ei voinut olla puuttumatta Suomen sisäpolitiikkaan.

Neuvostoliiton vaikutus Suomen sisäpolitiikkaan näkyi ehkä selvimmin Kekkosen kauden aikana vuodesta 1956 1980 luvun alkuun. Kekkosen tultua täpärästi valittua Suomen presidentiksi, hän tuli suosituksi myös Neuvostoliiton johdossa. Neuvostoliitto tukikin Kekkosen uudelleenvalintaa.

Esimerkiksi vuoden 1958 "Yöpakkaset" vahvistivat Kekkosen asemaa presidenttinä. Silloin Neuvostoliitto puuttui aivan avoimesti Suomen sinipunahallituksen muodostamiseen. Neuvostoliitto ei hyväksynyt sinipunahallitusta ja katkaisi suhteensa Suomeen. Tämän paineen alla hallitus hajosi ja muodostettiin uusi neuvosto-myönteisempi hallitus. Kekkosen neuvottelut olivat tässä kriisissä keskeisessä asemassa.

Kekkosen uudelleenvalintaa presidentiksi auttoi myös vuoden 1961 nottikriisi. Silloin Neuvostoliitto lähetti Suomelle nootin, jossa se vaati konsultaatioiden aloittamista Länsi-Saksan uhan takia. Kekkonen joutui tämän takia matkustamaan lomaltaan Havaijilta Neuvostoliittoon neuvotteluihin. Neuvostoliitto lupasikin unohtaa konsultaatiot, jos Kekkonen vielä jatkaisi presidenttinä. Kekkosen palattua Suomeen häntä pidettiin sankarina ja hänen uudelleenvalintansa presidentiksi oli lähes varma.

Kekkosen kauden jälkeen Neuvostoliiton puuttuminen Suomen sisäpoliittisiin asioihin alkoi vähentyä ja Koiviston kauden aikana Suomi sai harjoittaa lähes itsenäistä sisäpolitiikkaa. Neuvostoliiton romahtaminen vuonna 1991 oli vain piste i:n päälle. Suomen sisäpolitiikka ei enää ollut sidoksissa Neuvostoliittoon.