Tehtävänanto: Miksi Neuvostoliitto romahti? Miten kehitys Venäjällä on edennyt sen jälkeen?

Neuvostoliiton romahdus; siihen johtaneet syyt ja sen jälkeinen kehitys

Kylmä sota, eli lähes kaikille aloille ulottuva sotilaallinen ja poliittinen kilpavarustelu, ajoi Neuvostoliiton talouden kaaokseen. Sotatarvikkeita tuotettiin valtavia määriä, ja avaruustutkimuksiin satsattiin mittavia summia samaan aikaan kun tavalliselle kansalaiselle ei tahtonut edes riittää ruokaa.

Presidentiksi noussut Gorbatšov ryhtyi uudistamaan Neuvostoliiton taloutta olan takaa. Glasnost eli avoimuuspolitiikka tähtäsi ihmisten elämän vapauteen ja perestroika talouden uudelleen järjestäytymiseen. Gorbatšovia edeltäneen Brežnevin kaudella talouselämää oli hallinnut staattisuus, ja hyödykkeiden hinnat oli pidetty väkisin alhaalla. Gorbatšovin talousuudistukset nostivat tavaroiden hinnat pilviin ja glasnost paljasti pinnan alla kytevät yhä syvenevät yhteiskunnalliset ongelmat.

1989 Neuvostoliiton taloudellinen ja poliittinen tilanne oli täysin hallitsematon. Nationalismi nosti kannatustaan neuvostotasavalloissa, jotka vaativat itsenäisyyttään yhä ponnekkaammin. Tilanne oli kaoottinen myös valtiovallan sisällä, ja vanhoilliset piirit yrittivät vallankaappausta vuonna 1990. Venäjän federaation Boris Jeltsin kukisti kapinan uskollisena pysyneen armeijan avulla. Valtakuntaa ei silti pitänyt kasassa enää mikään, ja neuvostotasavallat julistautuivat itsenäisiksi yksi toisensa jälkeen. Joulukuussa 1991 Gorbatšovin oli ilmoitettava Neuvostoliitto lakanneeksi.

Gorbatšovin jälkeen presidentiksi nousi Boris Jeltsin. Jeltsin joutui kiistelemään duuman kanssa siitä, kuka Venäjää todella hallitsee. Vuonna 1999 oligarkit eli uusrikkaitten puolue-eliitti nostivat yllättäen pääministeriksi entuudestaan tuntemattoman Vladimir Putinin. Putin valittiin presidentiksi seuraavana vuonna.

Yksi Putinin kauden suurimpia kriisejä on ollut Tshetshenian sota, joka johti molemminpuolisiin julmuuksiin. Venäjä haluaisi takaisin suurvallaksi, ja 2000-luvun alussa oli vallalla uusi sotapolitiikka, jossa ydinohjukset nostettiin takaisin puolustuksen kärkeen. Venäläinen yhteiskunta on hyvin eriarvoinen; jako ökyrikkaisiin pohattoihin ja luurangonlaihoihin katulapsiin näkyy yhä selkeämmin huolimatta Venäjän talouskasvusta. Talouskasvu perustuu pitkälti öljyn varaan, ja ulkomaiset yritykset sijoittavat edelleen varovaisesti Venäjälle sen yhteiskunnallisen epävakauden vuoksi. Putin pyrkii kuitenkin kovasti lisäämään yhteistyötä esimerkiksi EU:n kanssa.