Feodalismi keskiajalla

Feodalismi eli läänityslaitos kehittyi keskiajalla (500-1500 jKr.) sen seurauksena ettei maailmassa enää ollut rahaa. Germaanien kansanvaellukset ja Rooman tuho jättivät jälkeensä hyvin rikkonaisen Euroopan ja kuninkaat tarvitsivat ratsuväkeä ja puolustajia. Koska rahaa ei ollut, oli heidän maksettava palveluksista maana eli lääneinä.

Kuningas siis antoi hyvin palvelleelle sotilaalle suurehkon maa-alueen, jolta tämän kuului kerätä veroa ja kiikuttaa tulot sitten kuninkaalle. Tätä henkilöä kutsuttiin kruununvasalliksi. Kruunuvasalli oli herra ja hidalgo omassa läänissään. Jos herra Kruunuvasallista taas tuntui, että alue, jolta hänen kuului kerätä veroa oli hänelle liian suuri, hän jakoi omaa aluettaan pienempiin osasiin vasalleille, jotka taasen keräsivät omalta maapläntilään veroa ja toimittivat tulot herra Kruunuvasallille, joka edelleen toimitti ne kuninkaalle.

Feodalismin alin yksikkö oli kartanontalo, joka toimi omavaraisena yksikkönä. Siihen kuului jokin kartano ja sen ympärillä asuvat/elävät talonpojat. Jos tuli rauhatonta, tarjosi kartanonherra talonpojille turvapaikan muuriensa sisällä, mutta ei tietenkään ilmaiseksi. Maksuna hän peri talonpojilta ehkäpä heidän maansa, jotka näin siis liitettiin kartanon tiluksiin. Talonpojat olivat kuitenkin sitoutuneita jäämään asumaan entiselle maalleen ja he olivat siis sidottuja siihen. Jos kartanonherra päätti myydä maan, möi hän samalla myös talonpojan.

Kartanonherra saattoi myös määrätä ettei hänen alueellaan saanut kellään muulla paitsi hänellä itsellään olla uunia. Tämä ns. uunipakko aiheutti sen, että talonpoikien oli mentävä kartanoon paistamaan pullansa eikä se tietenkään ollut ilmaista vaan kartanonherra peri esimerkiksi joka kolmannen pullan maksua siitä, että hänen uuniaan käytettiin. Uunipakossa saattoi kartanonherra mennä jopa niinkin pitkälle, että käski miehiensä rikkoa kaikki talonpoikien uunit.

Koska kuningas joutui jakamaan maitaan ja läänit tulivat pikku hiljaa perinnöllisiksi seurasi tästä se, että kuningas jäi pian vallattomaksi. Ranskassa esim. kuningas ei jossain vaiheessa feodalismia omistanut kuin Pariisin ympäristön, kaikki muu maa oli lääneinä muiden omistuksessa.

Feodalismi kukoistikin juuri Ranskassa ja muualla Keski-Euroopassa. Skandinaviassa tämä ilmiö ei ikinä ollut kovinkaan vahva ja myös Sveitsi säilyi läänitykseltä. Feodalismin kulta-aikaa oli 800-1000 jKr.