Historian essee 1

Kysymys: Mitä taloudellisia vaikeuksia Roomalla oli sen loppuaikoina?

Rooman imperiumin vaikeudet

Rooman imperiumilla oli taloudellisia ja hallinnollisia vaikeuksia 200-luvulla. Inflaation oli suurta eli rahan arvo laski eikä sitä pystytty pysäyttämään. Rooman hallitsijasta oli kiistaa, koska vallanperimystä ei ollut järjestetty. Rooman valtakunnassa oli sisällissotia ja vaikeuksia aiheuttivat goottien ja frankkien hyökkäykset Roomaa vastaan.

Rooman provinssit alkoivat olla kehittyneempiä kuin taloudellisena keskuksena pidetty Italia. Rooma yritti saada lisää rahaa julistamalla kaikki valtakuntansa miehet Rooman kansalaisiksi. Tällä tavalla keisari yritti parantaa valtakuntansa taloutta lisäämällä veronmaksajien määrää. Kansalaisuus ei kuitenkaan taannut ihmisten välistä tasa-arvoa.

Rooman imperiumia ei kuitenkaan enää voitu pelastaa. 300-luvun lopulla alkoivat germaanien suurhyökkäykset Roomaan, jota Rooma ei enää kestänyt. Vuonna 395 Rooma jakautui kahtia Länsi- ja Itä-Roomaksi. Länsi-Rooman valtio kuitenkin hajosi vuonna 476.

Arvosana: 2/3

(Opettajan kommentti: Paljon faktaa. Miten voisit parhaiten koota siitä toimivan kokonaisuuden? Mitkä olivat mielestäsi tärkeimmät tekijät Rooman tuhossa?)

Historian essee 2

Kysymys: Miten pienestä Hollannista tuli maailmankaupan keskus?

Hollannista maailmankaupan keskus

Alankomaat eli Hollanti vapautui Espanjan vallan alaisuudesta 1600-luvun vaihteessa sitkeän taistelun avulla. Tämän jälkeen Hollannin tehokas maatalous ja apuvälineiden käyttö alkoi entisestään kehittyä. Maataloustuotantoa kyettiin lisäämään valtaamalla maata mereltä ja erilaiset apilat ja palkokasvit mahdollistivat karjan lisäämisen.

Alankomaiden maatalous alkoi olla jopa kehittyneempää kuin Englannissa. Hollantilaisten väkiluku nousikin 1500-luvulla yhdestä miljoonasta vuoden 1650 kahteen miljoonaan. Kehittyneisyyttä kuvaa hyvin se, että 1600-luvulla yli puolet Hollannin väestöstä asui kaupungeissa.

Teknisesti Alankomaat oli aikansa kehittynein valtio. Heillä oli noin 8000 tuulimyllyä, jotka pyörittivät pumppuja ja sahoja. Tuulimyllyt mahdollistivat tehokkaan tuotannon ja eivät vaatineet niin paljon työvoimaa.

Heidän kuuluisat vahvat rahtilaivansa valloittivat Euroopan ja muidenkin maanosien merenkulun 1600-luvun alussa. Laivojen rakentaminen synnytti myös sitä tukevaa teollisuutta ja työllisti monia ihmisiä. Merenkulun ohella Alankomaiden mahtia lisäsi Amsterdamin toimiminen rahamaailman keskuksena. Amsterdamiin tuotiin suuria tavaraeriä ja siellä myönnettiin ja ostettiin suuria lainoja.

Alankomaiden talous- ja merimahti ei kuitenkaan kestänyt kauaa. Vaurastunut Englanti otti 1700-luvun alusta lähtien johtavan merimahdin aseman kun taas Hollannin varat hupenivat maasotiin Ranskan kanssa, josta seurasi Alankomaiden talouden heikkeneminen.

Arvosana: 2/3

(Opettajan kommentti: Kumpi oli Hollannille tärkeämpää, laivasto vai maatalous?)

Historian essee 3

Kysymys: Miten teollistuminen vaikutti työväestön elämään?

Teollistumisen vaikutus työväen elämään

Teollistuminen eli industrialismi alkoi 1700-luvulla. Sen edellytyksinä olivat mm. työn ja yrittämisen arvostuksen nousu ja erilaisten laitteiden kehittyminen. Teollistumisen alkuaikoina laitteiden kehittyminen helpotti ihmisten elämää ja tehosti esim. maatalouden tuotantoa.

1700-luvulla maanviljelijät alkoivat harjoittaa maataloutta yksityisyrittäjinä. Enää ei ollut kylien yhteisvainioita vaan jokaisella oli oma pelto. Tämä muutos vaikeutti köyhien viljelijöiden asemaa, koska heidän peltonsa olivat pieniä eikä viljely kannattanut. He joutuivat usein myymään maansa ja ryhtymään uuteen työhön kaupungissa.

Kaupungeissa työolot eivät kuitenkaan olleet kovinkaan hyviä. Työ tehtaissa oli usein raskasta ja työajat, sekä palkat olivat huonoja. Päivittäinen työaika oli yleisesti 16 tuntia, jopa alle 12-vuotiailla. Työajan ja vapaa-ajan välille tuli selvä ero. Enää ei myöskään koko perhe osallistunut samaan työhön vaan kaikki kävivät kuka missäkin työpaikassa. Hyvin monet kuitenkin halusivat, että naiset pysyisivät poissa palkkatyöstä, mutta tiukka toimeentulo pakotti myös naisia käymään töissä kodin ulkopuolella. Sukupolvet eivät voineet asua saman katon alla, koska tilaa ahtaissa asunnoissa ei yksinkertaisesti ollut. Täten perhe lakkasi olemasta "tuotantoyksikkö", jossa kaikki perheenjäsenet osallistuivat elannon hankkimiseen yhdessä.

Mutta oli teollistumisessa toki hyviäkin puolia työväen suhteen. Uudet kehittyneemmät koneet helpottivat ja nopeuttivat tavaroiden valmistusta. Varsinkin höyrykoneen keksiminen 1700-luvulla puolivälissä helpotti monia asioita. Höyrykoneita alettiin käyttää niin laivoissa, junissa kuin muissakin paljon energiaa vaativissa koneissa. Tämän myötä tavaroiden valmistus- ja kuljetuskustannukset laskivat ja tuotteet halpenivat niin paljon, että jopa tavallinen työläinen pystyi niitä ostamaan. Keskimääräinen elintaso kohosi ja elämisen laatu parani, mutta jotkut väestöryhmät köyhtyivät silti entisestään. Näin kävi etenkin ammattitaidottomalle työväelle.

1800-luvulla työväen oloja parantamaan perustettiin työväenliikkeitä, jotka ajoivat työläisten asioita. Työväenliikkeet toimivat ammattiyhdistyksinä, jotka painostivat lakoilla työnantajia parantamaan työoloja ja palkkoja. Ihmisiä alkoi kuitenkin lähteä siirtolaisina teollisuusmaihin, etenkin Yhdysvaltoihin, parempien palkkojen ja työolosuhteiden perässä. Tämä houkutteli erityisesti pienviljelijöitä, jotka olivat joutuneet teollistumisen myötä taloudellisiin vaikeuksiin.

Teollistumisen myötä ihmisistä oli tullut yhä enemmän tasa-arvoisia. Säätyyhteiskunnan tilalle syntyi luokkayhteiskunta, jossa syntyperä ei enää ollut ihmisen yhteiskunnallisen aseman perusta. Tästä huolimatta yhteiskunnassa oli epätasa-arvoa, koska taloudelliset erot yhteiskuntaluokkien välillä olivat suuria.

Loppujen lopuksi teollistumisesta oli enemmän hyötyä kuin haittaa niin työväestölle kuin koko yhteiskunnalle. Ihmisten oli helpompi saada työtä ja työväenliikkeiden ansiosta palkat ja työolot paranivat entisestään. Ja kun palkat nousivat vähitellen niin myös elinolot ja varallisuus paranivat myös köyhien työläisten osalta. 1820-luvulta eteenpäin ihmisten palkat olivat keskimäärinsuurempia kuin heidän elinkustannuksensa. Ja kun sarjatuotanto tehtaissa kasvoi, tuotteet halpenivat niin paljon, että työläisillä oli varaa ostaa samoja tavaroita kuin porvaristo. Teollistuminen jatkuu edelleen nykypäivänikin ja yhä kehittyneemmät laitteet tulevat helpottamaan nykyaikaisen työväen elämää.

Arvosana: 3/3

Lähde: Ihmisen tiet: Ihminen, ympäristö ja kulttuuri & Eurooppalainen ihminen, Otava, 1998