1. Yleistämistä ja turhaa luokittelua

Suomen Tietotoimisto julkaisi Turun Sanomissa 17.12.1998 Suomen-Gallup Median tekemän tutkimuksen, josta ilmenee, että nuorten käyttörahan määrä on viime vuosina selvästi kasvanut. Tutkimusta varten Suomen-Gallup Media haastatteli keväällä 1998 Suosikki-lehden toimeksiannosta noin 550:tä 12-20-vuotiasta suomalaista tyttöä ja poikaa. Aiheena olivat nuorten rahankäyttö, kulutustavat, huolenaiheet ja mielipiteet yhteiskunnallisista asioista.

STT kertoo, että Suomen-Gallup Median tutkimustulosten perusteella nuorelle jää kuukausittain keskimäärin 453 markkaa vapaaseen kulutukseen, mikä on tutkimuksen mukaan noin sata markkaa enemmän kuin vuonna 1993. Tutkimus tarkentaa, että käyttörahaa jää koululaiselle kuukaudessa noin 250 markkaa, mikä on peräisin yleensä vanhemmilta. Opiskelijalle jää käteen 500 markkaa ja työssä käyvälle tai työttömälle nuorelle noin 1500 markkaa kuukaudessa, mainitsee STT.

Suomen-Gallup Median tutkimukseen pitää kuitenkin suhtautua kriittisesti, kuten muihinkin tämänkaltaisiin tutkimuksiin, sillä 550 nuoren haastatteleminen ei välttämättä anna aivan oikeaa kuvaa nuorista. Juuri nämä haastatellut nuoret saattavat poiketa tavallisista Suomen nuorista ja näin tutkimustulokset eivät välttämättä vastaakaan todellisuutta. Ei voida myöskään olla varmoja, ovatko haastatellut edes puhuneet totta. Yleensäkin kaikenlaisissa haastattelu-tutkimuksissa joudutaan tekemään keskimääräisiä arvioita, jotka eivät välttämättä ole paikkansapitäviä.

Suomen-Gallup Median tekemässä tutkimuksessa jää myös vähän ihmetyttämään, mitä tutkimuksessa tarkoitetaan käyttörahalla. Miten työttömälle nuorelle voi jäädä 1500 markkaa käyttörahaa kuukaudessa? Onko siitä vähennetty esimerkiksi pakolliset ruokamenot ja asunnon vuokra? Tutkimuksessa olisi voinut määritellä tämän vähän tarkemmin. Tunnen monia nuoria, joille ei todellakaan jää näin paljon rahaa vapaaseen kulutukseen, vaan pikemminkin he kärsivät rahan puutteesta. Tutkimustulokset eivät ainakaan itseni osalta oikein täsmää. En saa viikko- tai kuukausirahaa, enkä käy vielä töissä, joten ei minulle juurikaan tuloja kuukaudessa kerry.

STT toteaa Suomen-Gallup Median tutkimustulosten pohjalta, että suuren osan nuorten käyttövaroista vievät alkoholi ja auto. Myös karkit, suklaa, musiikki ja ulkona käyminen ovat tutkimuksen mukaan suuria menoeriä. Tällainen on mielestäni melko turhaa yleistämistä. Suomen-Gallup Median tutkimus antaa sellaisen kuvan, että kaikki nuoret tuhlaavat rahansa alkoholiin ja kaupungilla oleskeluun. On kyllä totta, että moni nuori käyttää paljon rahaa alkoholiin, mutta on myös monia nuoria, itseni lisäksi, jotka eivät käytä alkoholia lainkaan, eivätkä tuhlaa rahaa ulkona oleskeluun. Ihmettelen myös sitä, miksi kyseisessä tutkimuksessa ei mainita mitään nuorten tupakoinnista. Onhan tupakan osto monilla nuorilla merkittävä menoerä.

STT kertoo, että Suomen-Gallup Median tutkimuksessa nuoret voitiin jakaa elämäntyylinsä mukaan viiteen eri ryhmään: materialisteihin, perhenuoriin, maailmanparantajiin, tietokonefriikkeihin ja kuuliaisiin aktivisteihin. Hallitsevimmat nuorisoryhmät ovat kyseisen tutkimuksen mukaan maailmanparantajat ja perhenuoret. Tosin eivät muidenkaan ryhmien nuoret ole sen harvinaisempia, ilmenee Turun Sanomissa julkaistusta, Suomen-Gallup Median tutkimustulosten pohjalta tehdystä kaaviosta.

Suomen-Gallup Median tekemä nuorison luokittelu ryhmiin on hieman arveluttavaa. Yleensäkin ihmisten luokittelu on melko turhaa, sillä ei ihmisiä niin vain voi luokitella. Aina ei voida sanoa, että joku kuuluu vain johonkin tiettyyn ryhmään, vaan yleensä ihmiset ovat eri ryhmien sekoituksia. Minä en ainakaan pystyisi sijoittamaan itseäni mihinkään kyseiseen nuorisoryhmään, vaan olen vähän niitä kaikkia. Ihmettelen myös Suomen-Gallup Median nuorisoryhmittelyssä käyttämää sanaa, tietokonefriikki, joka ei ole mielestäni kovinkaan sopiva ilmaus, vaan itse ainakin kokisin sen halventavana.

Yleensäkin tämänkaltaiset tutkimukset ovat aina hieman kyseenalaisia. Ne ovat usein laadittu haastattelemalla sattumalta valittuja ihmisiä ja sitten tehty keskimääräisiä arvioita, jotka eivät välttämättä vastaakaan todellisuutta. Jos samanlainen tutkimus olisi tehty eri vuodenaikaan, eri nuoria haastatellen ja jonkun muun tahon toteuttamana, olisi tulos voinut olla aivan erilainen. Tutkimustulokset riippuvat paljon niin tutkijasta, tutkittavista kuin myös tutkimuksen ajankohdastakin.