Enemmän tai vähemmän aktiivisena videopeliharrastajana tulee seurattua paljon erilaisia uutisia, kolumneja, peli- ja laitearvosteluja sekä muita kirjoituksia niin internetin kuin lehtienkin muodossa. Vaikka internet ja etenkin web 2.0-visiot ovatkin nyt päivän sana myös videopelejä rakastavien harrastajien kesken, löytyy tavallisillekin lehdille vielä paljon lukijoita. Onhan lehti jotain fyysistä, jota voi kosketella ja jonka käyttöliittymä yksinkertaisesti toimii. Lehden uskaltaa ottaa myös kaveriksi sotkuiseen ruokapöytään tai vessalukemiseksi.

Suomalaisista konsolipeleihin keskittyneistä lehdistä tilaan tällä hetkellä kahta: Pelit ja Pelaaja. Vaikka aihepiiri lehdillä onkin sama, näkökulmat ovat hieman erilaiset. Mielestäni Pelaaja-lehti tarjoaa Pelit-lehteen nähden laajempaa näkökulmaa pelimaailmaan, historiaan, peliprojekteihin ja niiden tekijöihin runsaiden ja monipuolisten artikkelien ja yksinoikeushaastattelujen turvin. Pelit-lehti puolestaan ehkä syventyy Pelaajaa tarkemmin arvosteltuihin peleihin ja oheislaitteisiin. Lehtien asettamista paremmuusjärjestykseen on vaikea tehdä, joten tilaan molempia. Jos tarkkoja ollaan, niin olin molempien tilaaja vielä kesäkuuhun asti.

Heinäkuun alussa postilaatikkoon tupsahti yllättäen lasku Pelaaja-lehdestä ja viimeisellä rivillä komeili maksettava loppusumma 54,95 euroa. Muistaakseni olin joskus tarttunut puhelinmyyjän tarjoukseen ja sitoutunut tilaamaan vuoden Pelaaja-lehteä tarjoushintaan, joten lasku ja siinä oleva summa saivat minut hieman hämilleni. Tarkistin heti mapista arkistoituja laskuja ja huomasin, että olin tosiaan tilannut Pelaaja-lehteä paljon halvemmalla kotiini: kestotilaus 12 kk, heinäkuu 2006 - kesäkuu 2007, 24,95 euroa. Hymyilytti vähän, kun muistin, että nykyisen Pelaaja-tilauksen aikana olin saanut myös kaksi ilmaista HubiHubi-alekoodi pelivuokrauskorttia, joiden yhteenlaskettu arvo oli jo 22 euroa. Erinomaista palvelua jo muutenkin hyvältä ja halvalta lehdeltä.

Soitto asiakaspalveluun vahvisti, että 54,95 euroa on oikea hinta tämänhetkisestä kestotilauksesta. Koska hinta kestotilaajille oli liian suuri, päätin lopettaa tilaukseni haikein mielin. Asiakaspalvelija kuitenkin sanoi, että laskuttaisi minua 6,5 euroa jo saapuneesta heinäkuun numerosta. Kysyin, josko saapuneen lehden voisi palauttaa takaisin laskussa olevaan osoitteeseen ja asiakaspalvelija suostuikin siihen lopettaen samalla puhelun jotenkin töksähtäen. Keskustelun jälkeen kuitenkin vasta tajusin, että osoitehan on sellainen, että postimaksu pitäisi itse maksaa. Lähetin perään heti sähköpostiviestin, jossa tiedustelin postimaksutonta lähettämistä. Vastauksena tuli viesti, jossa kerrottiin, että saan pitää jo saapuneen lehden veloituksetta.

Asiakaspalvelun lopputulos ei ollut pääsyy siihen, miksi tämän jutun kirjoitin. Päätin kirjoittaa tästä kaikille tutusta ja tylsästä asiasta sen vuoksi, että itseäni syvästi korpeaa tällainen menettely lehden kestotilaajia kohtaan. Kuinka lehdillä ja mediataloilla on oikeasti varaa tarjota lehtiään erilaisissa tarjouksissa yli puolet halvemmalla kuin normaalisti kestotilaajille? Eikö lehdelle uskollisia tilaajia pitäisi nimenomaan palkita, nyt kestotilaaja maksaa suuren summan aivan turhasta. Ymmärrän kyllä sen, että tarjousten avulla on mahdollista tutustua lehteen edullisesti ja päätyä lopulta kestotilaajaksi, mutta samalla arvokkaat kestotilaajat kärsivät. Omalla kohdallani on usea tapaus, jossa tietyn lehden on saanut tarjouksena halvemmalla kuin kestotilaaja. Soitto asiakaspalveluun on usein korjannut tilanteen, mutta välillä tilaus on pitänyt lopettaa. Näyttää pahasti siltä, että tästä menettelystä on kuitenkin tulossa tapa ja uusia "asiakkaita" kosiskellaan lukijoiksi monen moisella tilpehöörillä.

Lopputulos on, että jos haluat lehden halvemmalla, tilaa se tarjouksesta. Samalla saat mukaan jotain pientä kivaa. Kun tarjous loppuu, lopeta tilaus ja etsi taas uusi tarjous. Olisikin kiva tietää, kuinka moni menettelee näin ja kuinka moni pysyy kalliista hinnoista huolimatta kestotilaajana? Itseltäni loppuu kohta Pelit-lehden kestotilauksen tarjous (numerot 10/2006-9/2007) hintaan 33 euroa, enkä todellakaan suostu tilaamaan sitä kestotilaushintaan 66 euroa. Katsotaan, niin tilauksen loputtua kohta on taas joku puhelinmyyjä tai mainos tarjoamassa Pelaaja-, tai Pelit-lehteä halvemmalla. Vinkkejä näiden hyvien lehtien halpoihin tarjouksiin otetaan myös ilomielin vastaan.

MVnetin "Suomen sääennuste"- ja "Viivi ja Wagner" -widgettien jatkoksi on lisätty uusi widget nimeltä "AdSensor". AdSensor-widgetti näyttää tietoja käyttäjän Google AdSense -palvelun mainostuloista. Widgetin käyttö edellyttää luonnollisesti, että käyttäjä on Google AdSense-palvelun käyttäjä. Google AdSensestä voit lukea lisää MVnetin kotisivuohjeista ja halutessasi rekisteröityä AdSensen käyttäjäksi. Widget näyttää seuraavat tiedot käyttäjän mainostuloista:

• Mainosten klikkaukset ja tulot mainoksista tänään
• Mainosten klikkaukset ja tulot mainoksista eilen
• Mainosten klikkaukset ja tulot mainoksista viimeisen 7 päivän osalta
• Mainosten klikkaukset ja tulot mainoksista tässä kuussa
• Mainosten klikkaukset ja tulot mainoksista viime kuussa
• Mainosten klikkaukset ja tulot mainoksista viime maksusta

Lisää tietoa widgetistä löytyy blogikirjoituksesta "Tee omia widgettejä", josta kyseisen widgetin voi myös ladata.

Tutkielmiin lisättiin taas yksi uusi yliopiston tutkielma: Tilastotieteen essee. Esseessä tutkittiin poikkeusten (engl. exception) suoritusnopeutta Java-ohjelmointikielessä ja verrattiin tuloksia ehtolauseen (if-else-rakenne) suoritusnopeuteen tilastollisin menetelmin. Vaikka aihe voi kuulostaa aluksi hieman tylsältä, ohjelmoinnista ja matematiikasta kiinnostuneille se on varmaankin mielenkiintoista luettavaa.

Tiesitkö, että noin 10 % kotitalouksien sähkönkulutuksesta kuluu erilaisten sähkölaitteiden valmiustilaan? Entäpä tiesitkö, että kaksi kolmasosaa matkapuhelinten viemästä sähköstä on pistokkeessa turhaan olevien laturien aiheuttamaa hukkakulutusta? Kotitalouksissa on yhä enemmän uutta tekniikkaa ja yhä enemmän laitteita, joita ihmiset pitävät valmiustilassa usein edes tietämättä, kuinka paljon sähköä laitteet valmiustilassa kuluttavat.

Siksipä MVnettiin lisättiin uusi artikkeli nimeltä Laitteiden virrankulutus, jossa kerrotaan laitteiden sähkönkulutuksesta: miten kulutusta voi itse helposti mitata ja kuinka voi pienentää omaa sähkölaskuaan ja säästää näin myös luontoa.

Tutkielmat-osioon lisättiin taas seitsemän uutta yliopiston tutkielmaa. Lisätyt tutkielmat ovat seuraavat: Assembly-harjoitus (englanniksi) sekä 6 ohjelmistotuotannon esseetä.

Assembly-harjoitus oli hyvin mielenkiintoinen tehtävä, joka auttoi ymmärtämään syvemmin, miten tietokoneohjelmat toimivat: mitä tapahtuu, kun esim. c-kielellä kirjoitettu ohjelma käännetään ja suoritetaan. Assembly-kielen perusteiden opetteleminen ei ole kovin hankalaa. Itse voin suositella opiskeluun kyseisen harjoitustyön alussa mainittua kirjaa, jossa on kerrottu hyvin ymmärrettävästi assembly-kielestä MIPS-prosessoreille. Harjoitustyössä käytettyä R3000 MIPS-prosessoria on käytetty mm. PlayStation-pelikonsoleissa. Sen assembly- ja konekielen opettelu on huomattavasti yksinkertaisempaa kuin esim. Intelin uusien prosessorien.