MVnetin tutkielmien kokoelma alkaa lähennellä kohta jo kahtasataa. Nyt askeleen lähemmäksi tätä päästiin, kun tutkielmiin lisättiin uusi yläasteen tutkielma: Lähdössä lomalle, josta kiitos nimimerkille hpguru.

Lisää tutkielmia saa lähettää. Voit lähettää omia tutkielmiasi, esseitäsi, esitelmiäsi yms. tänne MVnetin tutkielmien jatkoksi. Jos sinulla ei ole enää tutkielmillesi mitään käyttöä, miksi et lähettäisi niitä tänne muiden iloksi. Tutkielmia on turha hautoa tietokoneen syövereissä tai jättää pölyttymään kaappeihin. Lähettämällä tutkielmasi tänne MVnettiin, muut kävijät voisivat sitten ottaa niistä mallia tai käyttää lähteenä ja opetella tekemään yhtä hyviä tutkielmia. Oman tutkielmasi voi lähettää helposti MVnettiin "Lähetä oma tutkielmasi"-sivulla. Tällä hetkellä kävijöiden lähettämiä tutkielmia MVnetissä on vajaa kymmenen kappaletta ja lisää toivottaisiin tulevan.

Opiskelijana olen tähän päivään asti pärjännyt pääosin hyvin pelkällä Visa Electron-kortilla, vaikka välillä sillä maksaminen onkin älyttömän hidasta. Joissakin harvoissa paikoissa kortti ei käy maksuvälineenä ollenkaan. Yksi syy Visa Electronin yleisyyteen on varmasti se, että yleensä kortti on kuitenkin nuorille ilmainen, käyttömaksuja ei ole ja helppokäyttöisen kortin voi myöntää jo yli 11-vuotiaille vanhempien suostumuksella. Nettikaupoissa Visa Electronin toimivuus on kuitenkin jo todella surkeaa luokkaa, mistä johtuen verkko-ostamiseni onkin ollut hieman rajoittunutta. Suomalaisissa verkkokaupoissa hoidankin maksut yleensä tilisiirrolla, CDON.COM toimii kätevästi laskulla ja PLAY.com huolii ainakin Sammon Visa Electronin. Rapakon takana olevat kaupat ovat kuitenkin ulottumattomissani, enkä voi kuin haaveilla laajemmasta valikoimasta ja vahvistuneen euron tuomista halvemmista hinnoista. Luottokortille olisi siis periaatteessa kyllä tarvetta ulkomaisia verkkokauppoja ajatellen.

Luottokorttia ei pitäisi sekoittaa maksuaikakorttiin, vaikka näin yleensä puhekielessä aina tehdäänkin. Maksuaikakortilla tarkoitetaan korttia, jonka (yleensä lyhytaikaisesta, eli noin kuukausi) luotosta ei peritä vuosimaksun lisäksi erillistä korkoa. Esimerkki tällaisesta on Visa-kortti, joka tavallisesti antaa ostoksille maksuaikaa seuraavan kuun loppuun. Asiakkaalta ei peritä maksuaikakortin käytöstä muuta kuin käyttömaksu, esim. käyttörajaan perustuva prosentuaalinen vuosimaksu (yleensä n. 2 % käyttörajasta) tai kiinteä kuukausimaksu. "Oikea" luottokortti on taas kyseessä silloin, kun koko laskua ei tarvitse maksaa kerralla kuun lopussa, vaan sitä voi lyhentää aina sovitun määrän. Maksuaikakorttiin voi liittää luotto-ominaisuuden, joten käytännössä onkin siis helpompi puhua aina pelkästä luottokortista, tarkoittipa sillä sitten oikeasti maksuaikakorttia tai luottokorttia. Termien eron tunteminen kuuluu kuitenkin yleissivistykseen.

Korttien myöntöperusteet vaihtelevat, mutta yleisesti edellytetään, että henkilö on täyttänyt 18 vuotta, hänellä on säännölliset tulot eikä maksuhäiriömerkintöjä. Rinnakkaiskortin voi saada myös alle 18-vuotias. Vaadittavien tulojen määrä vaihtelee haettavasta luottorajasta riippuen. Korkeakoulu- tai ammattikorkeakouluopiskelija voi saada luottokortin suoritettuaan 90 opintopistettä (60 opintoviikkoa), tällöin tuloja ei tarvitse tarkastaa (lisäksi pitää täyttää muut luottokunnan asettamat ehdot). Opiskelijan Visa-luottokortin luottoraja on yleensä aina maksimissaan 1000 euroa. Kuten jo aikaisemmin todettua, kortteihin liittyy erilaisia maksuja ja palkkioita. Oikeilla luottokorteilla vuosimaksun lisäksi pitää maksaa myös muita maksuja, kuten tilinhoitomaksu ja laskutuspalkkio. Lisäksi käytetystä luotosta peritään korkoa. Ulkomailla tehdyistä automaattinostoista voidaan periä erillinen korvaus. Luottokorteista yleisimmät ovat tietenkin Visa ja MasterCard, jotka toimivat kaupassa kuin kaupassa, muiden korttien toimivuus on jo paljon heikompi. Luottoyhtiöt saavat tulonsa korttien käyttömaksuista, luottojen korosta ja pienestä provisiosta (noin 1%) kauppiaalta jokaisesta ostotapahtumasta.

Muutama kuukausi sitten huomioni kiinnittyi K-Plussa MasterCard-mainokseen, jossa K-ryhmän Plussa-korttiin on siis liitetty MasterCard luotto-ominaisuus. Kätevä ratkaisu, jossa mukana kuljetettava korttimäärä pienenee. Vielä hienompaa asiassa on se, ettei kortista aiheudu ollenkaan kuluja, jos sitä käyttää vain maksuaikakorttina. Kortin myöntämiseen vaaditut ehdotkin täytin omasta mielestäni selvästi. Ei muuta kuin täytetty hakemus postin kautta ilmoituksessa mainittuun osoitteeseen ja odottamaan. Reilun viikon päästä omaan postilaatikkooni kolahtikin vastaus: "Luottohakemuksesi hylättiin". Siis mitä *SENSUROITU* ? Sähköpostiviesti kaupan rahoituspalvelusta vastasi lyhyesti hylkäämistiedusteluuni, ettei opiskelija voi saada tätä korttia. Itselleni herää tietysti heti kysymys, miksei tätä kerrota ehdoissa? Miksei opiskelija muka voisi saada korttia, vaikka omaisi säännölliset tulot ja muutenkin täyttäisi ehdot?

Samoilla tiedoilla myöhemmin täytetty hakemus omaan Nooa Säästöpankkiin tuotti kuitenkin heti onnistuneen tuloksen ja nyt olen vihdoinkin uuden luottokortin onnellinen omistaja. Mieluummin olisin kyllä halunnut tuon ilmaisen K-Plussa MasterCardin, mutta tämä on kyllä selvästi toiseksi paras vaihtoehto. Korttini on nyt siis sirullinen Visa-pankkikortti, Visa-tilin tiedot näkee kätevästi netistä ja maksut hoituvat nyt helposti suoraveloituksena. Kortin käyttöraja on riittävät 800 euroa kuukaudessa ja vuosimaksu vain 16 euroa. Eiköhän tuolla pärjää aika pitkälle elämässä, eipähän tarvitse enää ikinä tuskailla Visa Electronin kanssa. Voin myös vihdoinkin tilata tavaraa kunnolla netistä, tullimaksujen ja arvonlisäveron kanssa täytyy kuitenkin olla tarkkana. Vaikka en nyt toista luottokorttia tarvitsisikaan, täytyy periaatteesta (ja myös itsepäisyyttäni) vielä yrittää tuota K-Plussa MasterCardia. Jos korttia ei tule, niin haluan ainakin perusteelliset selvitykset hylkäysperuisteista.

Tänä viikonloppuna pitäisi osa antenniverkon maksullisista digikanavista näkyä ilmaiseksi, kirjoittaa Helsingin Sanomat verkkosivuillaan:

Antenniverkon kautta digitelevisioita katsovat voivat tutustua maksu-tv:n ohjelmiin ilmaiseksi 17.–20. elokuuta. Osana Kanavat auki -tapahtumaa Canal+ ja PlusTV lähettävät näytteinä ohjelmaa perjantai-illasta maanantai-aamuun.

Tempaus kuuluu menossa olevaan Digiviikkoon. Digiviikon tarkoituksena on tuoda esille tärkeimpiä digitalisointiin liittyviä asioita.

Kummastuttaa, kun ei tätä ole juuri missään muualla mainostettu, eikä juuri muualla uutisoitukaan. Uutisesta nyt ei aivan selviä, tuleeko koko viikonlopun ohjelmisto ilmaiseksi vai vain osia sieltä täältä. PlusTV:ltä näkyvät siis mm. MTV3:n maksukanavat ja Canal+:lta esimerkiksi laadukkaita elokuvakanavia. Ja analogisten TV-lähetysten loppumiseenhan on vain enää 2 viikkoa.

Pelit ja konsolit -osioon lisättiin uusi artikkeli: PSP:n kahvat. Artikkelissa kerrotaan siis PSP-käsikonsoliin saatavilla olevista kahvoista, Dragon Plus PSP Flexible Hand Grip Pad (kuvassa oikealla), jonka avulla käsikonsolin ergonomia paranee huimasta eivätkä pelisessiot enää rasita käsiä niin paljon kuin ennen. Paluuta entiseen ei ole. Lue artikkelista arvostelijan mielipide kahvoista ja mistä tämmöiset kahvat saa hankittua.

Sana Internet Explorer on monille nettisivujen suunnittelijoille lähestulkoon kirosana. Internet Explorerit kun eivät noudattele W3C:n HTML- ja CSS-standardeja läheskään niin hyvin kuin esim. Firefox, Opera tai Safari. Nettisivut on yleensä melko helppo saada toimimaan samalla lailla Firefoxissa, Operassa ja Safarissa, mutta kun sivuja testaa IE:llä, joku kuva onkin väärässä paikkaa ja jossain kohdissa on liikaa tyhjää väliä tai muuta pientä päänvaivaa. Näitä ärsyttäviä pikkuvikoja joutuu sitten korjailemaan IE:lle tehdyillä omilla tyylisivuillaan tai muilla "purkkaviritelmillä". IE7:n myötä asiat ovat hieman helpottaneet. IE:n uusin versio noudattelee standardeja edeltäjäänsä paremmin, tosin ei vieläkään niin hyvin kuin muut valtaselaimet, mutta parempaan suuntaan ollaan menty.

Nettisivuja pitäisikin testata jokaisella valtaselaimella ja kokeilla, näkyvätkö ne niin kuin pitääkin. Itse testaan sivujen toimivuuden ainakin seuraavilla selaimilla: Opera, Firefox, Safari ja Internet Explorer. Selaimista pitää ottaa vielä huomioon selainten eri versiot. Yleensä testaus selaimen uusimmalla versiolla riittää. Vanhojen versioiden käyttäjät ovat yleensä aika pieni vähemmistö, joita varten ei sivustoa ole välttämättä järkeä viilata. Uusimman selainversion käyttö on järkevää jo tietoturvankin kannalta ja yleensä moni päivittääkin uusimpiin selainversioihin, varsinkin kun selaimet nykyään päivittävät lähes automaattisesti itsensä.

Mutta vaikka IE7 on jo aikaa sitten julkaistu, on IE6:n käyttäjiä kuitenkin vielä paljon - osittain tämä johtunee siitä, että monissa yrityksissä ei olla vielä siirrytty IE7:n käyttöön. Ja kaikille kotikäyttäjillekään tämä päivitys ei ole tullut automaattisesti (en tiedä Microsoftin päivityspolitiikkaa, mutta itselleni ei IE7-päivitystä automaattisesti tullut, kun käytän Windows XP Prota). MVnetissäkin Internet Exploreria käyttävät noin 50% kävijöistä ja tästä osuudesta puolet ovat IE6:n ja puolet IE7:n käyttäjiä. IE6:n käyttäjiä ei siis ole (vielä) järkevää noin vain sivuuttaa sivuja suunniteltaessa ja jättää sivut testaamatta sillä.

Nettisivujen suunnittelijalle päänvaivaa aiheuttaa kuitenkin se, että jos omalle koneelleen asentaa IE7:n, korvaa se IE6:n, eikä suunnittelija voi enää testata sivujen toimivuutta IE6:lla, jos toista konetta ei ole lähettyvillä, jossa olisi asennettuna IE6. Microsoft ei tarjoa mitään virallista tietä IE6:n ja IE7:n yhteiskäyttöön, vaan tässä pitää vähän kikkailla.

IE6:n ja IE7:n yhteiskäyttö onnistuu seuraavasti:

1. Asenna IE7 normaalisti Windowsin päivityksistä.
2. Lataa IE6 evolt.org-sivuston selain-arkistosta (klikkaa jotain latauslinkeistä sivun oikeasta laidasta).
3. Pura ie6eolas_nt.zip-paketti ja kaksoisklikkaa tiedostoa iexplore.exe.

Nyt käytössäsi on IE6 ilman mitään hankalia asennuksia ja IE7 toimii kuten ennenkin. IE6:n saa siis aina avattua kaksoisklikkaamalla tuota iexplore.exe-tiedostoa. Ainut ongelma, jonka itse olen huomannut, on se, että IE6 tunnistautuu edelleen IE7:ksi, joten IE6:lle tarkoitetut ehdolliset kommentit eivät siis toimi ja siksi jotkut sivut voivat näkyä hieman eri lailla kuin "normaalilla" IE6:lla.