Internetin käyttökelpoisuus tietolähteenä

Internet sai alkunsa 1980-luvun alussa pienestä yliopistoverkosta, joka kehitettiin parantamaan tutkijoiden välisiä yhteyksiä. Siihen aikaan kukaan ei olisi osannut ennustaa sen saamaa suosiota ja tulevaisuuden rähähdysmäistä kasvua, joka ei näytä laantuvan. Nykyään lähes jokaisella onkin jo oma Internet-yhteys, mutta miksi sen käytöstä on sitten tullut niin suosittua ja laajalle levinnyttä, että jopa kirjastoista löytyy sellainen. Monet sanovatkin nykyään käyttävänsä Internetiä surffailuun, laskujen maksuun ja sähköpostin lähettelyyn, mutta merkittävin syy sen suosioon on tiedon haku, koska Internet on pullollaan mitä erikoisempaa informaatiota ja sen haku on nopeaa, helppoa ja vaivatonta.

Koska laitteita, jotka mahdollistavat pääsyn Internetiin, löytyy yhä enemmän, voi yhteyden käytännössä muodostaa milloin vain. Jos kotona ei ole tietokonetta, jolla pääsisi nettiin, voi myös käyttää kirjaston tai oman työpaikan tietokoneita. Jopa uusimmilla matkapuhelimilla on mahdollisuus päästä nettiin. Näin säästyy aikaa, kun ei tarvitse lähteä hakemaan tarvittavaa tietoa kaukaa kirjastosta, vaan sen voi löytää heti, kun sitä tarvitaan, käyttämällä omaa tietokonetta tai matkapuhelinta.

Internet on kuin mahtava kasa erilaisia ja eriaiheisia sivuja, joita vain verkko yhdistää. Suureenkin kirjastoon verrattuna sen tietomäärä on kuitenkin valtava ja se kattaa lähes kaiken aina ruokaohjeista Suomen historiaan saakka. Myös tarvittavan tiedon löytäminen Internetistä on erittäin helppoa ja nopeaa, jos vain osaa käyttää hakukoneita oikein ja tietää tarkalleen, mitä etsii. Kirjoittaa vain hakusanat hakukoneeseen ja se etsii heti oikeat sivut. Esimerkiksi hakusanalla Jean Sibelius hakukone löytää sivut, jotka käsittelevät kyseistä henkilöä.

Tiedon laajuudesta on tosin haittaakin. Isosta kirjastostakin löytää kyllä tarvittavan kirjan, jos viitsii vähän aikaa etsiä, viimeistään kirjastotyöntekijöiden ystävällisellä avustuksella. Internetissä taas asiat voivat olla toisin ja kaikki pitää tehdä itse ilman apua. Jos haettava aihe on esimerkiksi liian laaja eikä hakusanoja ole rajattu kunnolla, tuloksena voi olla tuhansia eri linkkejä, joista on erittäin hankalaa löytää oikeat sivut. Mikäli hakutulos ei oikein miellytä, on siitä turha ruikuttaa muille, kukaan ei kuuntele.

Harmittavaa on myös se, että Internet-sivuja ei aina päivitetä, joten niistä saattaa löytyä erittäin vanhaa tietoa. Pahimmassa tapauksessa sivu ei toimi tai sitä ei ole, vaikka hakukone on löytänytkin sen. Tämä on sikäli ikävää, koska juuri Internet mahdollistaisi tiedon oikeellisuuden. Kun omille nettisivulle pystyy koska tahansa lisäämään uutta tietoa ja korjaamaan väärää, pysyisi informaatio aina ajan tasalla, eikä se koskaan vanhenisi, kuten kirjojen ja lehtien sisältämä tieto.

Löydettyyn tietoon pitää myös suhtautua kriittisesti, eikä heti pidä olettaa, että se on faktaa. Vaikka kaikki tieto, mitä kirjoihin painetaan ei olekaan totta, on Internetin kohdalla asia vielä huonommin. Koska kuka tahansa voi laittaa Internetiin informaatiota, vilisevät nettisivut yleensä virheitä ja asioita, joiden paikkansapitävyyttä ei ole viitsitty tarkistaa. Luultavasti tekijät eivät suhtaudu yhtä vakavasti nettisivujen sisältöön kuin kirjan kirjoittajat, joiden teoksia pidetäänkin "viisauden symbolina" ja niiden tietoon uskotaan enemmän kuin Internetistä löydettyyn.

Luultavasti Internetin käyttö tietolähteenä tulee kasvamaan vielä tulevaisuudessakin, kun yhä useampi teos päätetään laittaa verkkoon luettavaksi. Ehkä vuosien kuluttua kaikki tuottamamme informaatio liikkuu jo Internetissä ja tarvittavat tiedot voidaan löytää helposti ja nopeasti omalla kännykällä. Tuotettu tieto saattaa tosin olla edelleen virheellistä ja vanhaa.